Uuteen kauteen!

Nyt on Naamisuvannollakin koittanut blogin aikakausi. Blogimme tulee keskittymään, kuten varmasti arvata saattaa Naamisuvannon lohenkalastuksen ympärille. Pyrimme päivittelemään tänne kuulumisia, kuvia ja tunnelmia jokivarresta lohikauden eri hetkillä.

Toukokuu on tehty tiukasti hommia ja pikkuhiljaa paikat ja veneet alkavat olla valmiina ensimmäisiä asiakkaita varten. Moottorit on huollettu, veneitä on maalailtu ja tervailtu ja pari venettä laitettu

jo vesillekin. Aika tuntuu silti laukkaavan kovaa vauhtia ja tekemistä riittää yhä. Tänään koettiin kauan odotettu päivä, kesäkuun ensimmäinen. Se tarkoittaa Tornionjoella lohen kalastuksen avauspäivää, premiääriä, niin kuin toisella puolen jokea sanotaan. Olosuhteet kauden alkuun olivat jopa poikkeuksellisen hienot.

Vedenpinta on kääntynyt selvään laskuun, eikä roskiakaan tunnu enää kulkevan suuremmissa määrin. RKTL lohilaskuri oli saatu veteen 26. päivä ja muutaman päivän saldoksi näytettiin perjantaina reilua 260 kalaa Kattilakosken ohi.

Viikolla saatiin nauttia upeista keleistä, mutta lohikausi alkoi puolenyön aikaan sateisen harmaana. Itsekin kävin ottamassa tuntumaa Kosionivaan perhokeppi kädessä. Kaloja ei vielä kuulunut, mutta tunnelma jokivarressa vaikuttaa toiveikkaalta. Päivällä alkoi kalojakin kuulumaan jo Lampsuvannon ja Lappean suunnalta, joten näilläkin korkeuksilla on päästy heti korkkaamaan kausi myös kalojen muodossa. Tästä mekin innostuimme ja lähdimme vielä pyörähtämään pikaisella perho- ja soutuvisiitillä Naamisuvannon puolella Petrin ja nuorimman Uusitalon pojan, Sakun kanssa.

Huolimatta Sakun kovasta yrityksestä, jäi Naamisuvannon avauslohi vielä odottelemaan itseään. Kelikin tyyntyi ja kirkastui ja Naamisuvanto kylpi komeassa auringonvalossa. Tästä on hyvä lähteä odottelemaan lohien nousua ja kalastajien saapumista joelle!

Miska