Kalastusta

Kalastusta
Kalaan naamisuvannolle - Tornionjoen ottipaikalle.

maanantai 28. elokuuta 2017

Kirkkaita loppukauden kaloja...

Kauden viimeinen viikko on takana. Lohikautta on jäljellä enää tämä ilta ja kolme päivää torstai-iltaan saakka. Veden korko on lähtenyt jälleen nousuun ja lämpötila on hieman alle 12 astetta. Lopullinen lohimäärä Kattilakosken laskurin ohitse näyttäisi olevan reilut 41 000 lohta. Se jää kauaksi viime kesän hurmoksesta ja jonkin verran myös kesistä 2012, 2013 ja 2015. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään surkea lohikausi, kuten jotkut ehtivät jo kesäkuussa ja muutenkin kauden mittaan maalailla. Tottakai jokainen Väylällä lohestava toivoo kaudelle 2018 suurta lohimäärää, mielellään lähemmäs 100 000 kuin 50 000 lohta jokeen. Avainasemassa onkin riittävä valvonta merellä ja uuden lohiasetuksen kriittinen tarkastelu. Tuskin oli aivan pelkkää sattumaa, että kalamäärä putosi heti, kun ammattikalastuksen ajoitusta aikaistettiin. Toki lohimääriin ja nousuun vaikuttivat varmasti myös kylmä ja myöhäinen kevät sekä luonnollinen vaihtelu lohien ikäryhmissä. Loppukauden hyvä kossinousu pelasti myös elokuun kalastusta erittäin plajon ja viimeisillä kahdella viikolla liikkeellä on ollut myös isompaa kirkasta kalaa ilahduttamassa lohenpyytäjiä. Suurten kalojen osuus kauden kaloissa on silti ollut silminnähden edellisiä kausia vähäisempi. Nyt elää pelko, että merikalastus kohdistuu jatkossa entistä voimakkaammin suuriin emokaloihin eli kolmen merivuoden ja sitä suurempiin kaloihin. Nuo kalat ovat lohen kutukannalle erityisen arvokkaita ja myös geneettisesti suuret emokalat tuottavat enemmän suuriksi kasvavia jälkeläisiä, kuin pienemmät lajitoverinsa. Tämän vuoksi poliittinen päätöksenteko Itämeren lohen kaupallisen kalastuksen suhteen sekä valvonnan tehokkuus merellä ovat erittäin tärkeässä asemassa lohen tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kauden kalastus oli hitaan alun jälkeen kuitenkin aivan mukavaa läpi kauden ja koska kovilta helteiltä vältyttiin, saatiin kala tasaisesti läpi kauden. Myös pahimmat ruuhkat puuttuivat juhannuksen jälkeen ja opaskeikkaa oli erittäin mukavaa vetää väljällä joella. Ottipaikkoihin pystyy aina keskittymään paremmin ja yksittäisen kalastajan saalisodotus nousee, kun joella saa pyytää rauhallisissa olosuhteissa. Kausi on monin tavoin myös kalapaikkojen ja ottivieheiden suhteen ollut erilainen, kuin edellliset 3-4 lohikesää. Kesä-heinäkuussa päänousun aikaan Naamisuvannolta saatiin kalaa huomattavasti paremmin alasuvannolta Perkkiön niemen edustalta ja jokisuulta, verrattuna perinteisiin nousukalan paikkoihin Lastenväylällä, Kieksiäisniemessä tai vaikkapa laavunrannassa. Kauden edetessä Kieksiäisniemen viereisen karin laita nousi ottipaikaksi parhaasta päästä, mutta Lastenväylä on pysynyt ihmeen hiljaisena läpi kauden. Toki yksi megaluokan kojamo näyttäisi pitävän majaansa vaunun kohdilla suuren kiven takana ja se on todennäköisesti antanut lähdöt aika monelle muulle paikalle pyrkivälle kalalle... Elokuulla keskikiven alue on ollut kiistatta suvannon paras ottipaikka ja laavunrannan ja joksiuun välistä on alkanut paukkua tapahtumia myös vanhaan malliin. Tämän kauden trendinä on silti ollut selvästi enemmän ottipaikojen jakautuminen sesongin mukaan, kuin monena muuna kesänä. Kosioniva on sentään toiminut kutakuinkin perinteiseen malliin läpi kesän.

Vieheväreistä punamusta on monen muun kesän tapaan toiminut jälleen hienosti, mutta sävy on siinäkin ollut melko tarkka. Hieman matta tai kulta/kuparipohjainen punainen sävy on ollut toimiva. Joonaksen 831 eli "pertin väri" on silti varmasti ollut meillä koko kauden paras lohiväri. Mustan, kuparin ja punaisen yhdistelmä on pettänyt lukuisia komeita kaloja. Kesäkuulla parsinlankku ja papukaijat olivat niinikään hyviä, samoin perhoissa Den Vanliga, Banana ja erilaiset pumut. Parsinlankku on jatkanut toimintaansa läpi kauden, samoin kupari ja oranssikylkiset kapulat. Sinisen ja vaalean liilan sävyt ovat olleet elokuun yllätyssävyjä tällä kaudella. Perinteisiä mustan ja tummanvioletin värisiä vieheitä selvästi vaaleammat värit ovat pelanneet hienosti. Liekkö osatekijänä elokuun erittäin kirkas vedenväri viimeisen puolentoista viikon ajalla? Pelleissä nousukalalle maistui eirtyisesti hopea ja hopea/tompakki, mutta kauden edetessä patinoitunut kupari on löytynyt yhä useammin lohen leukaperistä. Nousukalan aikaan oli huomionarvoista myös se, että jo kylmän veden aikaan eli perinteiseen vaappuaikaan, perhoa soutaneet veneet saivat erittäin hienoja saaliita. Kaiken kaikkiaan kauden voisi summata niin, että tällä kaudella on tarvittu ehkä vielä hieman tavallistakin enemmän luovaa hulluutta ja rohkeutta vieheen ja kalapaikkojen valinnan suhteen. Joki on silti jälleen kerran palkinnut ahkerat yrittäjät.

Yksi heistä oli jälleen kerran Tuomas, joka tuli yritysporukan kanssa viettämään kauden viimeistä lohiviikonloppua. Porukan kalastus sujui kaiken kaikkiaan mukavissa merkeissä ja veneissä kävi useita nättejä kaloja, vaikka oppaat saivatkin kovissa tuulissa repiä hieman tavallista kovemmin airoista. Erityisen kovaan kuntoon on loppukaudesta yltynyt Santeri, jonka jokainen veneen käännös näyttää tällä hetkellä enteilevän lohen tärppiä. Perjantai-iltana Santeri lähti iltapäiväsoutuun Tuomaksen kanssa. Pelkkä Tuomaksen tulo napapiirin pohjoispuolelle saa lohet liikkeelle merellä asti, kuten pojat jo alkuviikosta arvelivatkin... Miskan veneessä Samuli oli juuri päässyt väsyttämään ensimmäistä Itämerenlohtaan, kun kaunis kossi tarjosi kokoonsa nähden yllättävän paljon viihdettä. Santeri tiukensi otettaan airoista, kohensi hieman "pertin värin" uintia ja alkoi laskeutua kohti laavunrantaa. Hienon manööverin keskeytti laitavavan raju taipuminen ja komea syöksy kohti Suomen rantaa. Sitä seurasi hurja syöksy kohti venettä ja Tuomaksen käsi kävi, kuin singeri konsanaan... Kala pysyi kuin pysyikin kiinni ja kohta upea hopeinen hahmo kurottui hyppyyn veneen vierellä. "Nousukala!" pääsi Santerinkin huulilta, kun miehet ihailivat kalan lentoa. Lopulta veneeseen haavittiin upea vasta mereltä noussut noin viiden kilon loppukauden unelmalohi. Santeri jatkoi hurjaa kuntoaan ja souti rakennusliike Hyrkkösen porukkaan kuuluneelle Mikolle vielä illan hämärtyessä toisen nousukalan, jonka pysrtön ja peräevän tyvellä oli vieläpä lohitäitä. Monen muun kalastajan tapaan Hyrkkösen porukka saikin nautiskella koko viikon viiden tähden lohestuksesta monen hienon kalan muodossa. Kohta joki hiljenee kohti lohen kutua. Kannattaa vapauttaa kutuun valmistautuvat tummat asentokalat, mikäli niitä alkuviikolla siimoihin osuu. Viimeisen kerran kireitä siimoja ja nauttikaahan viimeisistä kalastuspäivistä joella. Tälle illalle on ainakin luvassa upea auringonlasku kuulaassa ilmassa. Ensi kesään on vielä pitkä aika!

Kirkas elokuun kaunotar Tuomaksen hellässä huomassa.

-Naamisuvanto-

maanantai 21. elokuuta 2017

Mukavaa lohestusta

Vesi nousi viime viikon alussa hieman ja maanantaista keskiviikkoon joella kulki melko paljon heinää. Kelit olivat hyvin vaihtelevia ja alkuviikosta myös etelätuuli tuotti hieman päänvaivaa soutajille. Keskiviikkoiltana vesi taittui laskuun ja eritoten torstaina vesi putosi melko paljon. Tämä pisti kalan liikkeelle ja viikonloppu tarjosi erittäin hienoa kalastusta, kun vavat taipuilivat useissa veneissä. Kossia saatiin edelleen hyvin saaliiksi, mutta myös isommat kalat alkoivat aktivoitumaan ja joella koettiin hienoja onnitumisia, sekä sykettä nostavia karkuutuksia. Pellit pelasivat viime viikolla hienosti. Vaapuista punamustat palasivat framelle ja jopa perinteisesti alkukauden sävynä pidetty parsinlankku anoit pari hienoa kalaa. Pitkään yläsuvanto on antanut kalaa keskisuvantoa paremmin, mutta viime viikolla perinteiset paikat, kuten keskikivi, laavunranta ja jokisuu alkoivat antaa kalaa hyvin. Vedenlämpö on 13 astetta ja olosuhteet kauden viimeiselle täydelle viikolle näyttävät hienoilta.


Saamamiesten iloa elokuun illan hämärtyessä.



-Naamisuvanto-

tiistai 15. elokuuta 2017

Elokuun kalastusta

Viikot ovat taas hujahtaneet vauhdilla, kuten koko kesäkin. Elokuu on ehtinyt jo puoliväliin ja vesi on taas viilentynyt 13-14 asteen välimaastoon. Viime viikolla saatiin nauttia oikein hyvästä kalastuksesta, erityisesti kossit kävivät vieheisiin iloisesti. Kalaa tuli niin pellillä, perholla, kuin vaapuillakin. Joonaksen uusi punamusta oli kovaa valuuttaa, samoin kuparinsävyiset pellit. Perhoissa perinteiset punamustat koukkuperhot ja pienet putket pelasivat. Suuriakin kaloja oli kiinni viime viikolla, mutta vain pienemmät lohet taipuivat kuvattaviksi asti menneellä viikolla, saas nähdä, kuinka käy kuluvalla viikolla...

Matka vie taas jokea kohti...


Saku ja uusi kuvauslelu.


Tälle viikolle on lupailtu noin 15-20 asteen päivälämpötiloja, joten kalastuskelit tulevat pysymään otollisina. Sunnuntain ja maanantain välillä vesi on lähtenyt hiljalleen taas nousemaan ja eilen oli roskaa liikkeellä enemmän kuin viime viikolla. Kelit ovat kuitenkin olleet melko kuivia yläjuoksullakin, joten tuskin vedennousu jatkuu pitkään. Lastenväylän riuttat ovat taas 20-30 cm vedenpinnan alla ja keskikiveä ei olla nähty koko kauden aikana. Jo kolmatta kesää peräjälkeen joessa on piisannut kovasti vettä läpi sesongin. Huolimatta noin 41 000 jäävästä kokonaisnousumäärästä, suvannolla näyttäisi taas olevan hyvin kalaa ja varsinkin pienempää lohta on varsin runsaasti. Myös suuremmat kalat alkavat vesien viiletessä aktivoitumaan ja jokunen todella komea asentokala onkin säikytellyt soutajia... Odotettavissa onkin mukavaa lohestusta viimeisen kahden viikon ajalle!

Kaunis kirkas kossi tuo hymyn huulille!


-Naamisuvanto-

perjantai 4. elokuuta 2017

Hellettä ja kosseja

Heinäkuun viimeinen viikko meni edellisen tulvaviikon jälkeen täysin toisenlaisissa tunnelmissa, kun helle ja 24-27 asteen päivälämpötilat pitivät Naamijokea otteessaan. Helteisten säiden myötä vesi lähti nopeaan laskuun ja lämpeni myös selvästi. Tämän viikon säät ovat olleet enemmän vaihtelevia ja alkuviikon lämpimien jälkeen myös kaivattuja sateita on saatu jokivarteen. Tällä hetkellä jokiveden lämpötila on 17  asteen tienoilla ja vesi on laskenut niin paljon, että Lastenväylän särkät piirtävät pintaa. Keskikivi on kuitenkin vielä vedenpinnan alla, joten veden korkeus on laskenut nyt melko normaalille tasolle vuodenaikaan nähden.

Talon remonttikin on edennyt pikkuhiljaa kalastuksen syrjässä ja lasitettu terassi saatiin valmiiksi. Pientä viilattavaa ja tekemistä löytyy vielä paljon, mutta ne hommat jäänevät kauden jälkeiseen aikaan.

Mosku ihailee jokimaisemaa terassilla.


Heinäkuun viimeisellä viikolla nousi Naamisuvannolle ensimmäiset selkeät kossiparvet ja 1-3 kilon pikkulohia saatiinkin muutama. Tällä viikolla vaihtelevammat ja hieman viilenneet kelit ovat piristäneet kalan ottia ja erityisesti kosseja on napsunut siimoihin mukavasti. Kattilakosken ohi on mennyt jälleen yli 500 lohenkin päiväparvia ja 40 000 lohen rajan rikkoontuminen on erittäin lähellä. Heinäkuun lopussa pelitti pienet koukku- ja putkiperhot sekä puna-kupari-mustat vaaput, erityisesti Joonaksen väri Nro. 831 eli meille tuttavallisemmin "Pertin väri", joka on saanut nimensä erään asiakkaamme kunniaksi muutama vuosi sitten. Tällä viikolla Pertin väri, punamustat ja kuparin sävyt ovat edelleen toimineet vaapuissa ja kirkas pelti on alkukesän tapaan ollut hieman yllättäenkin  kovaa valuuttaa nousukalalle. Viikonlopulle on luvassa mukavia vajaan 20 asteen lämpötiloja, joten helteet näyttävät olevan ohi ja lupaavissa olosuhteissa voi suunnata toiveikkain mielin joelle.


Pelti on kelvannut nousukalalle.


-Naamisuvanto-

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Airot ja Ari, mikä pari

Heinäkuun kolmatta täyttä viikkoa on vietetty viileissä ja sateisissa oloissa. Hurja tulva on nostanut vedenkorkeutta Väylässä viikon takaisesta noin metrin verran ja se on laittanut heinää ja muuta roskaa liikkeelle. Veden lämpötila on laskenut 12 asteeseen. Kalaa on tällä viikolla kulkenut Kattilakosken ohi vielä noin 500 kalan päivätahtia, joten piristystä tuli nousumäärissä edelliseen viikkoon nähden. Roskan kulku on kuitenkin sotkenut kalastusta, kuten varmasti moni lohimies tietääkin. Nyt vesi on ainakin hetkellisesti lähtenyt laskuun ja pojat saivatkin juuri nätin peltikalan. Jos vesi jatkaa laskuaan, voidaan illasta ja sunnuntaista odottaa mukavia.

Kesä on vierähtänyt supernopeasti ja moni suunnitteilla ollut homma itse kalastuksen ulkopuolella on jäänyt toteuttamatta. Meitähän on siis tällä kaudella viisi kalastusopasta Naamisuvannolla. Vanhan porukan Petrin, Santerin ja Miskan lisäksi Isak liittyi remmiin perho-oppaaksi viime kaudelle. Soutuhommissa on ansioituneesti nähty jälleen myös perheen nuorimmainen Saku, vanhin poika Samuli ja  jokapaikanhöylänä tällä kaudella työskennellyt Santtu Peltonen eli Sane. Tällä kaudella on kunnia esitellä Savon lahja lohensoudulle ja uusi jäsen loistavaan tiimiimme, Ari Nuora. Ari on kokenut ja intohimoinen lohensoutaja ja mainio seuramies. Hän aloitti lohestusuransa todenteolla 2000-luvun alussa, ensin Simojoella heittäen ja siirtyen sitten nopeasti soutukalastukseen Väylälle. Ari on perheineen kulkenut pitkiä aikoja täällä Naamisuvannolla kalassa ja on muutamalla kaudella jo elokuussa autellut meitä kiireaikoina ja soutanut muutamia opaskeikkoja. Tälle kaudelle Ari sai anottua leipätyöstään fysioterapeutin hommasta lohikaudeksi vapaata ja hän on ollut kesäkuun alusta alkaen Naamisuvannon opasporukan täysivaltainen jäsen. Arin kaverina kesää on viettänyt myös hänen poikansa Valtteri, joka on Sakun paras ystävä, yhdessä pojat ovat viihdyttäneet vieraita ja kalastaneet kovasti koko kesän. Työtaustastaan johtuen Arin hommiin kuuluu, myös oppaiden äärimmäisten herkkien lihasten hieronta ja ravistelu, jotta kaikki miehet pysyvät pelikunnossa. Arin kavalkaadiin kuuluu myös maagisen tarkka silmäpuntari, jolla hän on punninnut monet lohet jo ennen puntarille pääsyä.

Henkilön Arktiset Vedet - Arctic Waters kuva.
Arktiset vedet kävivät kylässä. Vasemmalla vapamies Jyri ja oikealla jäätävää soutua esittänyt Ari.


Palataan vielä hetkeksi kesän alkuun... Tälläkin kaudella nähtiin perinteinen ensimmäisen soutulohen kilpailu. Myös useita vieraitamme lähti kilpaan mukaan, mutta niin muut oppaat, kuin asiakkaatkin joutuivat nuolemaan näppejään, kun Ari kiskoi venettä höyryveturin lailla dollarinkuvat silmissään. Puolustava mestari Santeri joutui nuolemaan näppejään vaivaisen 14 minuutin takia, mutta kilpailu on kovvoo hommoo, kun Savosta tuulee... Arille siis vielä onnittelut nousulohikisan voitosta ja kireitä siimoja myös loppukaudelle! Kuten naiset ympäri Skandinaviaa toteavat Ari & Tornioriver - I love it!

Mosku tähyää seuraavaan laskuun.


-Naamisuvanto-

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Tuulta, tuiskua, tulvaa, laskuvettä ja taas nousuvettä...

Olosuhteet joella ovat vaihdelleet viimeisen puolentoista viikon kuluessa kovasti. Heinäkuun ensimmäinen täysi viikko alkoi vedenlaskulla ja melko mukavissa olosuhteissa. Sen jälkeen keskelle viikkoa osui rajuilma, kun tuuli tuiversi hurjasti, lämpötila painui 3 asteeseen ja satoi rännän sekaista vettä. Joella käytiin siitä huolimatta, joskin keskiviikon soutu jäi laavunrannan poukaman hieromiseen ja kesti ainoastaan vajaat kaksi tuntia. "Ikimuistoinen elämys", kyydissä ollut Juha hihkaisi rantaan päästyämme.

Kun keli on joella kova...
 Kalaakin saatiin heinäkuun ensimmäisellä viikolla melko mukavasti torstain oltua kalatapahtumien muodossa viikon 27 huippupäivä Naamisuvannolla. Torstain kruunuina olivat muun muassa Arin ja 10-vuotiaan poikansa Mikaelin sitkeän yrityksen palkinto, kun he onnistuivat Petrin soutaessa saamaan kauniin reilun kuuden kilon kalan ja nuoren Viktor-pojan ensimmäinen lohi, upea 9,6 kiloinen kojamo. Miska souti venettä, jossa venekuntana olivat lisäksi Heinäsen Mikko poikansa Vilin kanssa. Veneestä ei tunnelmaa puuttunut, vaikkei tilaa liikaa ollutkaan... Heinäsille osui myös pari muuta hopeista kaunokaista, joten viikko oli porukalle enemmän kuin onnistunut. Loppuviikolla rajut sateet ylävirrassa alkoivat näkyä, kun joenpinta nousi puolisen metriä. Tämä vaikutti myös pyytämiseen, kun roskaa lähti liikkeelle. Viikonlopun vieraille osui silti muutama unohtumaton hetki hopeisen torpedon vinkuttaessa siimaa.

Upea nousulohi ja saamamiesten onnea! Tuolta tuntuu ensimmäisen lohen saaminen.

Menneellä viikolla kelit jatkuivat vaihtelevina. Vesi laski viikon alkupuolella tasaisesti ja oli jo tämän kesän alhaisimmassa korkeudessa Naamisuvannolla. Keskikivi häämötti ja lastenväylän särkät olivat enää noin 20 cm vedenpinnan alla. Viikonlopun sateet Ruotsin vuorilla käänsivät veden korkeuden jälleen jyrkkään nousuun ja nyt heinäkuun kolmannen täyden viikon alkaessa vesi on noussut yli puolimetriä viime viikon torstailta. Vesi on lämpimien öiden ansiosta lämmennyt edellisistä viikoista, mutta on edelleen kalastukseen suotuisat 14,5 astetta.

Mennyt viikko oli kalastuksellisesti Naamisuvannolla ja lähialueilla kaksijakoinen. Alkuviikko alkoi erinomaisesti ja erityisesti tiistai-ilta tarjosi onnekkaille vesillä olleille upeita elämyksiä. Santeri souti Viitaloille pitkäaikaisen unelman täyttymyksen, kun kymppikerhoon pääseminen oli vihdoin tosi asia. Upealla ja kristallinkirkkaalla kojamolla painoa oli 10,5 kiloa. Ilta kuitenkin kiihtyi entisestään... Sirpa onnitui saamaan miehensä Markun kanssa ensimmäisen lohensa, kauniin 5 kiloisen ja myös Koivulahtia lykästi kirkkaan nousukalan muodossa. Sirpalle ehdottomasti pisteet kesän parhaasta tuuletuksesta ja kovimmasta huudosta kalan saannin jälkeen! Illan ja koko lohiviikon kiistattomat kuninkaat Naamisuvannolla olivat kuitenkin Pursilan veljekset Mika ja Juha. Ensin maananataina herrojen ennätys parani vajaaseen kuuteen kiloon, mutta tiistai-iltana peltivapa notkahti keskikiven yläpuolella rajusti. Joonaksen kupari-mustaan peltiin tarttui mahtava montun valtias, jonka taltuttamisesta ei tilanteita puuttunut. Lopulta miltei tunnin jälkeen miehet onnistuivat mahduttamaan kalan haaviin kaukana alasuvannolla ja iloiset huudot kaikuivat pitkin suvantoa. Huikea kojamo oli kauden suurin kala Naamisuvannolta toistaiseksi, painoa 16,5 kg ja pituutta 119 cm. Isot onnittelut vielä saamamiehille! Keskiviikko ja torstai olivat hiljaisempia, kun nousumäärät hiipuivat. Viikonloppuna kalastus kuitenkin piristyi ja kirkkaita kahden merivuoden kaloja osui siimoihin taas mukavasti.

Pursiloiden ensimmäinen...

Vesi on siis jatkanut nousuaan ja roskaa on varmasti liikkeellä alkuviikosta. Vapamieheltä kysytään taas ahkeruutta, kun siimoja pitää tarkistaa. Toisaalta perhokalastukselle vedennousu tekee hyvää. Sääennusteet ennustavat viileää viikkoa, joten vedenlämpö tullee pysymään kalastukseen erittäin hyvänä. Myös kalamäärä on kääntynyt taas lupaavaan nousuun ja 30 000 lohen rajapyykki on nyt ohitettu tälle kaudelle. Edellinen päivitys 823 lohta ohi Kattilakosken lauantaina, lupaa alkuviikolle hyvää. Kireitä siimoja Naamisuvannon vieraille ja lohenkalastajille pitkin jokivartta!

Naamisuvannon värit.

-Naamisuvanto-

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Nousukalan aikaa


Kesäkuu vaihtui jo heinäkuuksi ja lohikausi lähestyy jo puoliväliä. Kova tohina on pitänyt blogin ja saalistilastomme liiankin hiljaisina. Siispä on aika päivittää hieman kuulumisia väylän varresta ja erityisesti Naamisuvannolta.

Lohennousu käynnistyi tänä vuonna hiljaisesti, mutta juhannusviikonloppuna nousumäärät alkoivat vihdoin kasvaa ja viime viikon alussa miltei 3000 lohta ui parhaana päivänä Kattilakosken ohi. Olosuhteet viime viikon alussa olivat myös erittäin otolliset, kun vedenlämpö oli 11 astetta ja vesi laskussa ja kirkasta. Juhannuksen jälkeinen maanantai-ilta tarjosikin toistaiseksi kauden upeinta lohestusta, kun ensimmäiset isot lohiparvet saavuttivat Naamisuvannon. Miltei kaikissa veneissä vavat taipuivat ja komeita kaloja nousi veneeseen, vaikka toki kirveleviä karkuutuksiakin koettiin. Maanantain ja samalla koko viikon upeimmasta lohesta vastasivat vieraamme Seppo ja Ismo, jotka pääsivät Miskan kanssa kokemaan mahtavan väsytystaistelun Teikosuvannon monttuvaltiaan kanssa. Lohta nousi tuona iltana Karttulannivan niskalle kiihtyvään tahtiin ja selkeästi jo asentopaikan ottanut hopeaohjus kävi möyrähtämässä pinnassa useaan otteeseen. Lopulta Vanliga-perho oli lohelle liikaa ja se otti aivan Ruotsin ranna penkalta kiinni. Seurasi huima yli 300 metrin syöksy alavirtaan nivan voimakkaan virran avustamana. Nivan puolivälissä kala saatiin jo 4 metrin päähän, mutta se syöksyi uudestaan 160 metriä. Lopulta noin puolentunnin kiihkeän pystypainin jälkeen lohi alkoi kaarella veneen vieressä ja se nostettiin onnellisesti veneeseen nivan jälkeisen veneenlaskuluiskan alapuolella. Tuuletukset saattoivat alkaa...

Ismon ja Sepon iloa ennätyksen siirryttyä uusille lukemille.

Viikolla oli muitakin hienoja lohestuspäiviä ja erityisesti iltoja, sillä jostain syystä kaloja tuntui liikkuvan parhaiten ilta- ja yöaikaan. Suurin osa saalislohista oli khden merivuoden kaloja, mutta viikolle osui myös muita yli kympin kaloja ja Arin ja Tuomaksen pitkä väsytys, joka päättyi veturin irtoamiseen 45 minuutin ja parin henkeäsalpaavan hypyn jälkeen. Täytyy myös mainita jokakesäisen vieraamme Raimon upean putken jatkuminen, hän on edelleen saanut lohen joka reissullaan ja tämän viikon tekee erityiseksi se, että kaikki 3 hienoa lohta tulivat samalla vaapulla.Viikolla nähtiin tuttujen vieraiden lisäksi myös kokenut debytantti, kun 68-vuotias Jean-Pierre Ranskasta tutustui Tornionjoen kalastukseen rannalta perholla. Isakin mainion opastuksen ansiosta viikolle mahtui kaksi kaunista Itämeren vaeltajaa.

Tuomas ja upea nousukala.

Nousukäyrät ovat kääntyneet laskuun, mutta vielä on aikaista ennakoida, onko kyseessä pidempi trendi vai onko esimerkiksi kullepyynti vaikuttanut kalojen määrään ja nousuhalukkuuteen. Ruotsissa nostettiin kiintiöiden täytyttyä rysät jokisuulta, joten toiveisssa on, että jokeen riittäisi vielä tulijoita. Ainakin kossivuodesta on povattu hyvää, joten jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, mihin suuntaan lohikausi 2017 kehittyy. Kalastus jatkui joka tapauksessa hyvänä läpi viikonlopun, vaikka vesi nousi ja lämpenikin hieman. Tällä hetkellä vesi on taittunut taas laskuun ja lämpötila on 13,5 astetta. Soutuolosuhteet ovat siis liki optimaaliset tällä hetkellä. Tänään on sadellut ja tuullut kovasti, mutta nyt keli näyttää Naamijokitörmällä hienolta. Pojat tulivat vieraiden kanssa joelta kahden nätin nousukalan kanssa, joten lienee aika suunnata omatkin askeleet jälleen mahtavan virran äärelle.


-Naamisuvanto-

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Perhoviikko

Aika on taas vierähtänyt nopeasti ja kiireisesti täällä Väylän varressa. Kaikki majoituksemme ovat olleet täynnä, uuden talon alakerta on täysillä käynnissä ja terassinteko etenee...

Lohennousu on käynnistynyt hieman verkkaisesti kesäkuussa. Kevät oli viileä, joten uskotaan ja toivotaan, että kala on vain myöhässä. Aika näyttää. Lohia on silti Naamisuvannon korkeuksillekin ehtinyt ja ensimmäiset soutulohet saatiin alueelta viime viikonloppuna. Vesi on ollut korkealla ja roskaa kulki pitkään runsaasti joessa. Nyt vesi on jo laskenut kovimmasta tulvasta noin 30-40 cm ja on melko kirkasta. Veden lämpötila pyörii 12-13 asteen huitteissa, joten olosuhteet lohen pyynnille alkavat olla ideaalit. Kattilakosken nousulaskuriinkin saatiin maanantaina vihdoin selkeä hyppäys, kun vajaat 400 kalaa ohittivat Kattilakosken kaikuluotaimet vuorokaudessa. Taimenet ovat taivutelleet vapoja toistaiseksi soutumiehillä lohia ahkerammin. Seassa on ollut erittäin karkeaa kalaa viime viikolla jopa pari yli 80 senttistä.  Usko on kuitenkin kova, että räikät alkavat myös lohien soittamina laulamaan juhannuksen tienoilla ja ensi viikolla tiuhempaan.

Enston porukan onnea Kengiksessä. Saamamiehenä kala pitelevä Kai.


Perhokalastukselle parin viimeisen viikon tulvavesi on ollut omiaan. Kalat nousevat aivan läheltä rantaa ja ovat sopivissa pooleissa, kuten koskien alusissa ja niskoilla hyvin rannalta tavoitettavissa. Hyvissä paikoissa nousukalamäärän ei myöskään tarvitse olla suuren suuri, kunhan kalaa liikkuu. Meille tällainen alue oli viime viikolla Kengisforssenin kuulu poolialue Pajalassa Ruotsissa. Varasimme poolialueen käyttöön koko viikoksi ja vierailimme siellä usean eri porukan kanssa. Kengiksestä muodostuikin viime viikon ehdoton hittipaikka. Miska sai poolialueen kauden ensimmäisen kalan viime viikon maanantaina ja viikon loppuun mennessä saaliiksi kertyi mukavat 7 lohta. Viikon suurin kala oli Hannun upealla maltilla kesyttämä 104 cm ja 10,2 kg painanut kojamo, joka otti Green Highlanderiin 2. poolissa. Isompiakin kaloja oli liikkeellä, sillä Isakin iltakalastus opaskeikan jälkeen oli tarjota kokeneelle lohimiehelle elämänsä kalan. 350 metriä pohjasiimaa riittii juuri ja juuri, kun Länsi-Lapin pikajuna syöksyi kohti merta. Lopulta Isak ehti mukaan (liekkö polvileikkaus juoksumiestä hidastanut...) ja alkoi saamaan kosken alla kalaa lähemmäs. Kesken herkimmän fiilistelyn lohi päätti kuitenkin irrota koukusta ja jatkoi ilman kuvauksia matkaansa ylävirtaan. Perhokalastus on jatkunut hyvänä tällä viikolla ja Naamisuvannon alueella on myös koettu hienoja hetkiä perhovapa kourassa.

Kriittisin hetki käynnissä... Tuleeko haaviin?

Kohta on aika hieman vetää henkeä ja rauhoittua keskikesän juhlaan. Vieraita on silti mökit ja talo täynnä, joten kaikille tasapuolisesti kireitä siimoja Juhannuksen aikaan!

-Naamisuvanto-

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Lohikausi 2017

Vuoden 2017 lohestuskausi on pyörähtänyt käyntiin. Viime viikko Naamisuvannolla on ollut erittäin kiireinen, sillä talon viimeistelyssä, terassin teossa ja kalastusvälineiden laitossa on puuhaa piisannut. Ensimmäiset laskut on silti jo soudettu ja perhoakin on heitetty. Tänään saapuvatkin ensimmäiset lohivieraat ja keskiviikkona alkaa täysi ralli, kun opastukset alkavat todeteolla ja veneet lähtevät liikkeelle!

Ensimmäinen perhoretki ei vielä ollut täysosuma, sillä Bemarin turbo losahti takaisin tulomatkalla ja Santrein ilme oli melko tuima... Harrit olivat kuitenkin erinomaisella syönnillä ja lohetkaan eivät ole kaukana. Talvikkoja tuntuu olevan myöhäisen kevään vuoksi vielä melko runsaasti ja niitä onkin irroteltu siimoista. Eilen illalla saatiin kuitenkin jo ensimmäinen nousukala, kun Santeri souti upean nousutaimenen, jolla oli mittaa kunnioitettavat 74 cm. Jo hymyilytti Bemari-miestäkin...

Santeri ja komea, kirkas urostaimen.

Nousu näyttää olevan tänä vuonna hieman tavallista myöhemmässä, mutta Kukkolankoskelta on jo kuulunut parin viime päivän ajalta nousulohia ihan mukavasti. Kaikuluotain saatiin myös tavallista myöhemmin jokeen, joten joitain kaloja on saattanut hyvinkin nousta jo yläjuoksua kohti ennen lohiluotaimen käynnistymistä.  Täytyy myös muistaa, että viime vuonna nautittiin poikkeuksellisen aikaisesta lohennoususta. Tästä voit seurata Luonnonvarakeskuksen sivuilta lohennousun kehittymistä :
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat/lohi/tornion-ja-simojoen-nousulohiseuranta/

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ja saaliit merellä ennustavat alkaneesta kaudesta suurten lohien vuotta. Liikkeellä pitäsi olla poikkeuksellisen paljon suuria 4-5 merivuoden lohia, jotka voivat väräyttää puntarin lukemat ohi sen maagisen 20 kilon rajan. Myös kalamäärän pitäisi olla mukava, vaikka viime kauden 100 000 lohesta todennäköisesti jäädään hieman jälkeen. Mereltä on kuulunut toistuvasti yli 20 kilon lohia ja Byskeltä saatiin jo toukokuussa upeat 118 ja 121 cm mittaiset perholohet. Nyt onkin viimeistään hyvä aika tarkistaa, että siimat ovat kunnossa ja koukut kestävät. Luvassa voi olla unohtumattomia elämyksiä, mahtavan Väylän varrella!

-Naamisuvanto-

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Viikko kauden alkuun!

Jäät lähtivät viime viikon lopulla Naamisuvannosta ja vesi on lähtenyt nousuun. Se on kuitenkin näyttänyt puhdistuvan melko lupaavasti, joten kovista tulvaskenaarioista huolimatta on hyvin mahdollista, että kalastuskausi päästään aloittamaan ihan kelpo olosuhteissa. Lunta on edelleen Tornionjoen latvoilla paljon, joten vesi tulee olemaan ainakin kesäkuun ensimmäisellä viikolla korkealla, se on selvää. Paksu vesi ei kuitenkaan Naamisuvannon kaltaisissa suurissa ja rauhallisemmin virtaavissa suvannoissa ole vastaava ongelma, kun nopeissa nivoissa ja muissa kovavirtaisemmissa paikoissa. Nyt toivotaan vaan nopeaa veden puhdistumista, jotta roskat eivät haittaisi ylettömästi pyyntiä, kun kausi pääsee vauhtiin!

Kalamiesten on syytä muistaa, että korkealla vedellä kalat kulkevat lähempää rantaa ja niitä voi tavoittaa kesäveteen verrattuna yllättävistäkin paikoista. Rantojen ja rauhallisten akanvirtojen koluaminen onkin alkukaudesta poikaa, ja suuriakaan vaappuja tai putkiperhoja ei alkukaudesta kannata unohtaa pakkiin tai pois reissusta. Perhomiehille korkea vesi tietää isolla joella hyvää, sillä kalat kulkevat erittäin lähellä. Paikoitellen koskien niskoilla ja loppuliuissa jopa alle ampumapään mittaiset heitot ovat paikallaan, kun tavoitellaan alkukauden suurlohia. Mereltä on kuulunut taas juttuja suurista uistelulohista, joten muistakaa riittävän vahvat siimat ja perhohommissa perukesiimat!

Naamisuvannolla tohina taloremontin osalta on jatkunut kiihkeänä. Sisällä alkaa olemaan valmista ja portaat on saatu ulos paikalleen. Terrassin kanssa on vielä hieman tekemistä, mutta eiköhän se palkitse kauniina kesäiltoina... Veneet on saatu ulos varastosta ja kaikki alkavat olla jo tervattuina ja maalattuina. H-hetki lähestyy!

-Naamisuvanto-

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Videomateriaalia Amerikan malliin!

Kanadalainen kalastusohjelmia kuvaava Hooké-ryhmä oli menneellä lohikaudella tekemässä ohjelmaa Pohjois-Ruotsin eli Norbottenin alueen Itämeren lohijoista perhokalastajan näkökulmasta. Pääpaino kuvauksissa oli kuitenkín Tornionjoella ja meidänkin porukka huseerasi mukana parin illan verran. Filmi toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Ruotsin Heart of Lapland-projektin kanssa. Kalajumalatkin olivat kuvausporukan puolella ja miehet saivat kuvattua uskomattoman hienoja pätkiä! Nauttikaa trailerista ja antakaa lohikuumeen nousta:

https://vimeo.com/198059746

-Naamisuvanto-

tiistai 9. toukokuuta 2017

Kengis 2017

Hei kaikki,

Joulusta on tosiaan jo vierähtänyt pitkä tovi... Nyt on syytä meidän täällä blogissakin herätä edessä häämöttävään lohikauteen! Naamisuvannolla on blogissa amottavasta hiljaisuudesta huolimatta tapahtunut paljon ja remontti alkaa olemaan valmis. Myös tulevan kauden ennakkomyynti näyttää erittäin mukavalta ja saamme taas heilua vavan varressa toden teolla alkavalla kaudella.

Tornionjoen hienoin perhokalastusalue Kengis Brukin poolialue on varattu Naamisuvannon käyttöön viikoksi 24 ja vielä olisi 2 kalastuspäivää vapaana kiinnostuneille seurueille! Kalastusalue on 2,5 km pitkä ja se koostuu kolmesta poolista. Pooli numero 1 on kosken niskalla ja 2 & 3 Tornionjoen suurimman kosken alla.

2 pooli on kesäkuun lohestuksessa jo legendaarinen paikka - varmasti eräs parhaista suurlohipooleista koko Pohjolassa kesäkuulle. Alue on kiintiöity 8:lle vavalle ja myynnissä on siis kaksi vuorokausilupaa Maanantai 12.6.-13.6. klo 13:00-10:00. ja Keskiviikko 14.6.-15.6. klo 13:00-10:00.

Jos seurueesi kiinnostus heräsi, ota rohkeasti yhteyttä Petriin: puh. 0400-397021.


Saamamiesten onnea Kengiksen illassa.

Ykköspooli illan hämärtyessä.

Tulistelua lohimiehen sielunmaisemassa...

-Naamisuvanto-