Kausi täydessä vauhdissa!

Ensimmäinen täysi lohiviikko kesän 2018 osalta on pyörähtänyt käyntiin myrskyisissä merkeissä. Eilen tuuli ja tuiskusi siihen malliin, että joelle ei ollut mitään asiaa! Pojat joutuivat pelastamaan laavulla veneitä urakalla, kun aallot löivät yli laidan ja täyttivät paatit vedellä. Tuuli on tällä hetkellä pikkuhiljaa tasoittumassa ja oletus on, että illalla päästään vielä joelle.

Alkuviikon keliä lukuunottamatta pyyntiolosuhteet joella ovat huippuluokkaa tällä hetkellä! Vesi on loppukauden korkeudella ja kirkasta, joskin tällä hetkellä lievässä nousussa. Joka tapauksessa roskista ei soutumiehillekkään ole tällä hetkellä kiusaa ja kalaa onkin avauspäivinä jo Pellonkin korkeuksilta noussut mukavasti. Veden lämpötila pyörii 10-11 asteen huitteissa. 3.6. Kattilakosken oli ohittanut 2800 lohta ja tällä hetkellä Kattilan ohi nousee noin 400 lohta vuorokaudessa. Kaikki näyttää lupaavalta alkaneelle kaudelle ja todellisia suurlohiakin on tutkijoiden mukaan liikkeellä, kun useita yli 130 senttisiä jättejä on jo ohittanut lohiluotaimet... Saalistilastoon on kertynyt jo mukavasti merkintöjä: http://www.naamisuvanto.net/fi/kalaan/saalistilastot/index.html ja kauden alku on aivan toista luokkaa, kuin kylmänä viime keväänä. Honkasuvannolta saatiin jo yli 16 kilon kala ja lohia on saatu myös Teikosuvannolta. Naamisuvannon avauslohi tälle kaudelle antaa kuitenkin vielä odottaa itseään. Onko tänään se ilta?

Saku kävi jo kauden ensimmäisenä iltana perjantaina lähellä, kun nuorukainen väsytteli reippaasti yli kympin kalan taidokkaasti veneen viereen, mutta kaikkien suureksi harmiksi lohi otti viime hetkillä "ritolat".  Seuraavana iltana oli tulessa tälle kaudelle täysipainoseksi oppaaksi Naamisuvannon tiimiin liittynyt Santtu "Sane" Peltonen. Suurlohi hyväksyi parsinlankun väreihin sidotun putkiperhon ja 15-kinttuinen perhovapa niiasi komeasti. Lyhyen pitelyn jälkeen poikien "todella isoksi" arvioima kala ravisti perhon hypyssä suustaan ja jatkoi vaellustaan ylävirtaan. Taimenia on sentään tullut porukalle ylöskin asti, Ari on kepitellyt kaksi valioyksilöä, joista suurempi oli 79cm pitkä. Pienestä alkukangertelusta huolimatta ilmassa ovat hienon lohikauden merkit. Nousuvauhti ei sentään ole ennätysaikaisen toissakesän tahdissa, mutta silti tällä hetkellä edellä kaikkia muita 2010-luvun huippuvuosia.

Ari on kopannut komean taimenen haaviin. 

Taimenet saivat Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden toimesta radiolähettimet vatsaansa ja jatkavat matkaa kerryttäen toivottavasti dataa liikkeistään kauden mittaan. Kuten parilla aiemmallakin kaudella olemme Kengis Brukin kanssa mukana auttamassa lukea tutkimushankkeessa. Tänä kesänä on tarkoitus varustaa taimenia ja hieman lohiakin radiolähettimillä, jotta kalojen liikkeistä saadaan tarkempaa tietoa.

Kolme tutuista oppaistamme on alkukaudella ollut remmistä poissa. Santeri, joka kotiutui Helsinkiin palaa huomenna juurilleen ja tarttuu jälleen jokivenettä sarvista. Miska taas potee "lievän" turhautumisen vallassa sairaslomaa, loukattuaan selkäänsä pyöräonnettomuudessa. Muutaman viikon saikun jälkeen hänetkin toivottavasti nähdään jälleen Väylän varressa! Isak taas on ollut kiireinen ilmeisesti kuvausfirmansa tai lukuisien irtosuhteidensa takia. Täyttä varmuutta asiaan ei olla saatu, mutta tänä iltana ruotsalainen perhojumala on kuulopuheiden mukaan Naamisuvannolle saapumassa.

Tällä hetkellä polttava kysymys on silti se, että ehtiikö Santeri sittenkin ottamaan kauden ensimmäisen lohen valtikan itselleen vai ryhdistäytyvätkö pojat tänään illalla? Myös illalla paikalle saapuva Isak lienee huomenna erityisen nälkäinen, onhan vuorossa Ruotsin kansallispäivä...

Kireitä siimoja kaikille pitkin Väylää ja muita Pohjolan lohijokia!

-Naamisuvanto-